Ajattelen ja pohdin usein matkaa, jonka useimmat "vähittäiskaupat" tekevät tällä uralla, mukaan lukien omani... Harkinnanvaraisen kaupankäynnin alkuvuosina on tavallista käyttää lukemattomia tunteja teknisten käsitteiden, hintatoiminnan, markkinaprofiilin, tilausvirran, rakenteiden, mallien, riskienhallinnan ja kaiken muun tutkimiseen... Ajan myötä kauppiaista tulee usein parhaimmillaankin taitavia analyytikkoja, mutta jatkuva vaikeasti tavoitettavan edun tavoittelu jatkuu - pähkinänkuoressa - "ei vieläkään voi käydä kauppaa paskalla". Tosiasia on, että kaupankäynnin menestykseen liittyvä yleinen lähestymistapa ja odotukset ovat pohjimmiltaan virheellisiä ja usein irrallaan ammattimaisten kauppiaiden toiminnasta jahtaamalla epärealistisia voittoja tai odotuksia, mikä johtaa väistämättä pettymykseen (jos et ole jo räjähtänyt - esim. lokakuuta 10.). Tehokkaampi polku rakentuu prosessin, tilastojen ja rakenteen ympärille. Uusien strategioiden tai indikaattoreiden jahtaamisen sijaan oma matkani siirtyi kohti systemaattisen kehyksen kehittämistä, joka kvantifioi suorituskyvyn, ohjaa harkinnanvaraisia päätöksiä ja tuo johdonmukaisuutta ja selkeyttä kaupan toteuttamiseen ja kaupan elinkaareen. Rakenne muuttaa satunnaisuuden toistettavuudeksi ja päiväkirjan pitäminen ilkeällä tiedolla tekee intuitiosta paremman päätöksentekoprosessin. Useimmat vähittäiskauppiaat oppivat suurelta osin muilta vähittäiskauppiailta ja ylläpitävät kasvua rajoittavia tapoja ja uskomuksia. Todellinen muutos alkaa, kun kaupankäyntiä tarkastellaan ammattimaisen linssin läpi ymmärtäen, kuinka ammattilaiset lähestyvät riskejä, suorituskykyä ja prosesseja. Kun tämä näkökulma muuttuu, muuttuu myös ajattelutapa imo ja tarkoitus, jolla olen lähestynyt tätä peliä. Siirryt voiton toivomisesta ja opit sen sijaan suoriutumaan. Siinä vaiheessa kaupankäynti alkaa kehittyä kaaoksesta käsityöksi. Vain lauantain höpötyksiä...