The Prestigen loppu todistaa Nolanin nerokkuuden: kyse ei ollut pelkästään taikuudesta, vaan pakkomielteestä, uhrauksista ja suuruuden hinnasta. Jokainen yksityiskohta, jokainen käänne, täydellisesti orkestroitu niin, että mieli pyörii pitkään lopputekstien jälkeen.