Olen viime aikoina tavannut monia opiskelijoita ja nuoria tutkijoita, jotka väittävät työskentelevänsä maailmanmallien tai ruumiillistuneen tekoälyn parissa, mutta eivät edes tunne 3D-näön perusteita tai yhdistettyjä jäykkiä kehon liikkeitä. Milloin aloitimme antaa oppilaille illuusion, että he voivat *tehdä* asioita oikein ilman, että *oppivat* mitään oikein?