Joku kertoi minulle äskettäin, että yhteisön rakentaminen on matalan statuksen arvoa. Ja huomasin, että suurin osa yhteisöalustoista ymmärretään väärin, erityisesti nyt. Internetillä on pirstaleiset intressit ja identiteetti. Meillä on ääretön valinnanvara. Urapolut ovat epälineaarisia ja arvaamattomia. Ihmissuhteet ovat hauraita ja onttoja. Emme voi enää ilmaista identiteettiä tai asemaa työnimikkeillä. Joten tässä on siirtymä seuraavasta: Kuka minä olen? > Kuka minä olen? Mitä teen? > mitä kaltaiseni ihmiset tekevät? Mikä on tärkeää? Mistä kaltaiseni ihmiset välittävät? Kuuluminen ja yhdistyminen ovat muodostuneet merkittäväksi statussignaaliksi. Status muuttuu "minulla on resursseja" -tilasta "ihmiset haluavat olla lähelläni".