Minua kiehtoo ikuisesti se, mitä tapahtui muinaisille ja keskiaikaisille käsityksille hyveestä ja inhimillisestä erinomaisuudesta nykyaikana, erityisesti "valistuksen aikana". MacIntyren After Virtue on korvaamaton ymmärtämisen aloittamisessa. Luvusta 16: "Yhteiskunnassa, jossa ei ole enää yhteistä käsitystä yhteisön hyvästä, sellaisena kuin se on määritelty ihmisen hyvänä, ei voi enää olla mitään kovin olennaista käsitystä siitä, mitä on osallistua enemmän tai vähemmän tuon hyvän saavuttamiseen. Näin ollen aavikon ja kunnian käsitteet irtoavat kontekstista, jossa ne alun perin olivat kotona. Kunniasta ei tullut muuta kuin aristokraattisen aseman merkki, ja itse asemalla, joka on nyt niin turvallisesti sidottu omaisuuteen, on hyvin vähän tekemistä aavikon kanssa. Jakavaa oikeudenmukaisuutta ei myöskään voida enää määritellä aavikon termein, ja niinpä vaihtoehdoiksi tulee oikeudenmukaisuuden määrittely jonkinlaisena tasa-arvona [...] tai laillisten oikeuksien termein."